Pojun ensimmäinen oma huone

Nyt on poju saanut ihan ikioman huoneen. Poju täyttää viikon kuluttua kuusi kuukautta, joten teimme kotona hieman uusia huonejärjestelyitä. Olemme nyt myös kesälomalla, joten voidaan rauhassa tottua uusiin nukkumisjärjestelyihin. Poju on ottanut viime aikoina kierimisen melko tosissaan ja nähtävästi treenejä pitää tehdä myös öisin. Itseä tuo ei häiritse, mutta vaimo sanoo kuulevansa kaikki pienetkin käännähdykset.

Ensin ajattelimme tehdä vieras/TV-huoneesta lastenhuoneen, mutta päädyimme kuitenkin vaihtamaan meidän makuuhuoneen tuonne vierashuoneeseen. Entinen makuuhuoneemme on hieman isompi kooltaan ja toimii sävyiltään paremmin lastenhuoneena. Pojun voi olla myös turvallisempaa nukkua samassa huoneessa, missä on alusta asti nukkunut.

Aluksi ajatus tv-huoneesta luopumisesta tuntui pahalle. Luopuminen huoneesta, jossa ollaan kavereiden kanssa tahkottu Playstationia kuin viimeistä päivää. Luopuminen huoneesta, jossa ollaan katsottu elokuvia surround äänillä Full HD -ruudulta. Luopuminen huoneesta, jossa on kannustettu Suomi voittoon useita kertoja. …Niin no, oikeastaan tuo kaikki oli ennen pojun syntymää, joten nyt peliluola saa väistyä muiden prioriteettien tieltä. Eikä yhtään harmita…. Vähän katselin isompia asuntoja varmuuden vuoksi, mutta ei saa kertoa vaimolle.

Vierassänky oli muuten niin iso, että se ei mahtunut ovista ilman purkamista. Onneksi se oli nopea purkaa ja kasata, vaikka menihän siihen ylimääräistä aikaa. Muut huonekalut olivatkin helpommin siirreltäviä.

Poju on nyt nukkunut kolme yötä omassa huoneessa itsekseen ja yöt ovat sujuneet hyvin. Aluksi meitä hieman jännitti, että mitähän tästä oikein tulee. Pojuhan on jo jonkin aikaa nukkunut yhtenäisiä öitä, joten mietitytti sotkeeko tämä muutos unia. Ainakin toistaiseksi kaikkien unet vaikuttavat lupaavalta.

On meillä vielä varmuuden vuoksi itkuhälyttimet käytössä, vaikka kyllä se itku sieltä kuuluisi ilmankin. Poju nukkui viime yön kokonaan, mutta klo: 5.00 alkoi kuului hyväntuulista jokeltelua. Kävin nostamassa tutin suuhun, unikaverin kainaloon ja niin unet jatkui. Tosin itse en saanut enää unta, joten nousin ylös ja lähdin koiran kanssa lenkille. Nähtävästi koiralle ei ole väliä onko kello aamulla 5 vai 8, sillä on aina yhtä innokas ”joko mennään?” touhotus.

Tähän mennessä ollaan päästy aika edullisesti lastenhuoneen laitossa, vaikka vaimo on kovasti esitellyt uusia ideoita sisustuksesta. Lopulta ainut ostettu asia oli tarvikkeet tuon taulun tekemiseen, jonka vaimo eilen taiteili. Vielä pitäisi löytää sopiva automatto lattialle, niin siinä olisi pojan hyvä kieriä menemään ja myöhemmin päristellä kilpaa pikkuautoilla.

P.S. Nyt lähtisi hyvä kotiteatterisetti + tv edullisesti :)

 

 

*Ensimmäisen kuvan bObles donitsit saatu blogin kautta.