Pieni perunamies

Nyt sitä saa, nyt sitä saa, nimittäin maistiaisia. Poju täytti tänään neljä kuukautta, kakun ja juhlien sijasta tarjolla oli arkinen annos perunasosetta. Muutama lusikallinen herkuteltiin ja hyvinhän se näytti maistuvan. Saatiinpa pojalta vastineeksi komeat hymyt ja muutamat irvistykset. Taitaa poika ehtiä vielä grillikauden loppuun mennessä maistaa mun valmistamia ribsejäkin, täytyy vaan tuunata pojalle oma mausteeton versio.

Onkohan ravintolat ikinä miettineet perustaa omaa vauva -menua. Vauvalle voisi tilata samat setit kuin itselle, mutta soseena. Eipä tarvitsisi kokin pohtia maustamista tai annoksen estetiikkaa.

On muuten aika hauska tuo pojun lusikka se nimittäin vaihtaa väriä, jos sose on liian kuumaa. Aika kätevä juttu! Muistatteko muuten kun joskus aikoinaan muropaketeista sai lusikoita, jotka vaihtovat väriä? Itse ainakin muistan kauhoneeni riisimuroja sellaisella ja taisin omistaa jonkun väriä vaihtavan pikkuautonkin.

Maistelusta on kyllä vielä pitkä matka kiinteiden syömiseen, mutta harjoittelu on aloitettu tänään. Ja onneksi ei ole mikään kiire tämän asian kanssa.