Mistä kaikki alkoi?

Tästä se lähtee ensimmäinen julkinen blogitekstini kautta aikojen.  Niin mistä idea blogiin oikein sai alkunsa? Ensinnäkin olemme saamassa vaimoni kanssa lähipäivinä ensimmäisen lapsemme ja sen lisäksi olen pitkään pohtinut, mikä voisi olla itselle joku uusi mielenkiintoinen ajanviete tai pikemminkin harrastus vauvanhoidon ohella. En tosin ole varma, onko sitä ylimääräistä aikaa enää lapsen saamisen myötä. Toiset sanovat, että on vaikka se muuttaakin koko elämän ja toiset taas ovat sitä mieltä, että vapaa-aika käsitettä ei enää tunneta.

No olen kuitenkin päättänyt alkaa kirjoittamaan blogia, joten toivotaan että päätös pitää. Moni bloggaaja luovuttaa ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen, hieman niin kuin käy osalla kuntosaliharrastuksen aloittaneellakin. Aivan, nyt pohdit että mitäs sitä tulikaan taas luvattua uuden vuoden vaihtuessa. Mitä tulee bloggaamiseen, niin katsotaan mihin omat rahkeet riittävät, kun vihdoin se isän rooli alkaa. Toivonkin aktiivista kommentointia teiltä arvoisat blogini lukijat. Mikäli teillä on myös hyviä ehdotuksia blogitekstien aiheiksi, liittyen isyyteen, niin laittakaa ihmeessä viestiä kommentteihin tai yhteydenottolomakkeen kautta tulemaan, niin koitan poimia sieltä parhaat ehdotukset.

Lattepappa nimitys saattaa olla osalle teistä vieras käsite. Niin se oli minullekin, kunnes vaimoni sisko näki uudet vaunumme sekä niihin tilaamani mukitelineen. Hän kertoi minulle, että lattepappailu on elämäntyyli ja pikemminkin nimitys skandinaaviselle ”osallistuvalle” koti-isälle. Nimitystä käytetään myös trendikkäistä isyyslomalla olevista isistä, jotka viettävät aikaa lastensa kanssa suurkaupunkien kahviloissa. Termihän on lainattu tuolta rakkaasta naapurimaastamme Ruotsista, joten sopii hyvin myös tänne koti-Suomeen. En ole itse mikään Ruotsi-fanaatikko, mutta ehkäpä uskallan tämän termin kuitenkin ottaa omaan sanavarastooni. Lausuminen tietysti suomalaisittain, ettei liikaa tueta naapuria vaikka kaksikielinen maa olemmekin. Täytyy nyt heti myös myöntää, että eihän tässä missään suurkaupungissa asuta enkä tuosta trendikkäästäkään ole ihan varma, mutta lapset ja kahvi ainakin ovat lähellä sydäntä. Voin myös paljastaa, että teen tällä hetkellä päivätöikseni lastentarhanopettajan töitä, joten lasten parissa on tullut aikaa vietettyä. Kahvia myös kuluu välillä vähän liikaakin.

Lattepappa on myös ilmiönä erittäin mielenkiintoinen, sillä kovin moni suomalainen isä ei jää lapsensa kanssa kotiin lyhyttä isyysvapaata lukuun ottamatta. Tähän olisi kyllä jo aika saada muutos! Oma haaveeni on pitkään ollut, että voisin joskus jäädä pidemmälle vapaalle oman lapsen kanssa viettämään laatuaikaa, sillä lapsethan ovat vain kerran pieniä. Toivottavasti tämä haave vielä toteutuu.